Paluu padan ääreen

Kokkaus on viimeaikoina jäänyt hieman vähemmälle, samoin blogi. Nyt kuitenkin palailen jälleen padan äärelle. Pakkohan se on, kun joulu on lähes täällä. Mukava pakko.

IMG_3774

Tänä vuonna vietämme joulua ensimmäistä kertaa Berliinissä. Kunnon kaupunkilaisjoulu. Ehkä ystävien seurassa, ehkä ihan kaksistaan. Hassua, kuinka monet kaverit ja tutut tulevat jouluksi tänne ja muutenkin näyttää siltä, että perinteinen joulunvietto ei ole ihmisille enää niin tärkeää. Joulu on yksi juhlapyhä muiden joukossa ja sen voi viettää juuri niin kuin haluaa.

IMG_3943

Itse aion hakea kalaa kauppahallista, tehdä toki perinteisen punajuuripaistoksen, mutta myös vähän erilaisia juttuja. Ehkä läheisestä italialaisesta myymälästä juustoja, ehkä vähän turkkilaisia tahnoja ja granaattiomenaa. Mausteisen vuokaleivän kävimme jo varaamassa ihanasta viinikellari-lounaspaikasta Der Ladenista, sieltä myös viinit. Jälkkäriksi juustokakkua.

Matkalaukkuelämää

IMG_6975

Tasan kaksi kuukautta on tätä uutta elämää nyt takana. Sen kunniaksi voin ilokseni tervehtiä teitä Berliinistä! Täällä sitä taas ollaan omassa ihanassa kodissa. Siivosin vaatekaapista, joka jostain syystä on sekä täällä että Vaasassa täynnä, yhden hyllyn, jotta edestakaisin liikkuville vaatteille olisi paikka molemmissa kodeissa. Laitoin matkalaukun kaappiin, jottei se jatkuvasti muistuttaisi, että siellä se lähtö taas pian häämöttää.

IMG_6962

Tällaisessa elämäntilanteessa oppii arvostamaan näitä omia juttuja, tavaroita, kuppeja, kippoja ja yhdessäoloa. Tänään arvostan erityisesti aamukahvia ja omaa parveketta. Ja tietysti sitä, että kahvia ei tarvitse juoda yksin.

IMG_6983

IMG_6974

Arvostan myös kävelyä ihanassa lokakuun auringossa (meinasin kirjoittaa elokuun aurinko, koska täällä on lämmin). Kauniissa Körnerparkissa vietettiin kesällä mm. synttärijuhlia. Nyt se osui matkan varrelle, kun kävelimme Prachsaal-kahvilaan. Todellinen Neuköllnin kaupunginosan jalokivi, kuten kuvista näkyy. Pienenä fiiliksen nostattajana patsastelevat turkkilaispojat ja 20 asteen lämpötila. Ei uskoisi, että on jo lokakuu.

IMG_6970

Pestoa punajuurista ja muutama muu juttu

Huomasin tuossa viime viikolla, että punajuuret ovat kypsyneet.

Heh, heh. Kirjoitin tuon lauseen heinäkuun alussa ja oli tarkoitus se julkaistakin, mutta maanvaihtokiireet ja lomailu veivät voiton. Tallennettuna oli siis vaan yhden lauseen postaus, jota nyt ajattelin sitten täydentää.

Tänään on ensimmäinen todella syksyinen päivä. Sen kunniaksi jaan nyt vihdoin tämän melko syksyisen ruokaidean. Punajuuripesto sopii niin leivälle kuin pastaankin.

IMG_5988

Alunperin pesto syntyi ihan niistä ensimmäisistä punajuurista, jotka heinäkuussa tulivat vastaan. Niin kuin yleensä käy, suuntaa näytti se, mitä kaapista löytyi.

Tässä siis ainekset:

2 punajuurta
2-3 valkosipulinkynttä
Kourallinen saksanpähkinöitä tai hasselpähkinöitä
Pieni nippu persiljaa (kannattaa laittaa aluksi vähän ja lisätä tarpeen vaatiessa)
Noin desi oliiviöljyä
Teelusikallinen valkoviinietikkaa
Suolaa ja mustapippuria myllystä

Aloittaa voi keittämällä punajuuret. Seuraavaksi kannattaa hieman paahtaa kokonaisia valkosipulinkynsiä pannulla pienessä öljytilkassa. Jos haluaa voimakkaamman valkosipulinmaun, voi kynnet jättää raaoiksi. Valkosipulien valmistuttua pähkinät murskataan ja paahdetaan myöskin. Paahda pähkinöitä kunnes ne ovat saaneet hieman ruskeutta pintaan. Pähkinät eivät tarvitse öljyä pannulle, mutta valkosipuleista jääneitä tilkkoja ei tarvitse pyyhkiä poiskaan.

Kypsät punajuuret pilkotaan hieman pienemmiksi ja kaikki ainekset sekoitetaan mössöksi sauvasekoittimella tai vastaavalla. Maustaa voi oman maun mukaan. Mielestäni persilja, suola ja pippuri riittävät erinomaisesti.

IMG_5903

Annoksen päälle murensin lampaanmaitojuustoa ja ripottelin vielä hieman lehtipersiljaa.

Jos haluaa tehdä pestoa nimenomaan leivälle, kannattaa feta-tyyppinen juusto sekoittaa suoraan mössöön.

IMG_5830

Keitetyistä punajuurista, jotka eivät päätyneet pestoon, tein pari päivää myöhemmin spagettiaterian. Paloittelin punajuuret ja kuullotin niitä pannulla öljyssä. Maustoin hunajalla, tilkalla balsamicoa, suolalla ja pippurilla. Sekaan spagetit ja päälle paahdettuja pinjansiemeniä, paistettua vuohenjuustoa ja persiljaa.

Sellaisia syysherkkuja.

Muutoksia, haikeutta ja hienoja hetkiä

Loppukesä oli kuuma niin Suomessa kuin Saksassakin. Lämpöä jatkuvasti yli 30 astetta.

Kaikkina näinä elettyinä Berliinin kesinä olen miettinyt, että miksi merellä kasvanut valitsee kodikseen paikan, jossa lähimmälle järvenpläntille pitää matkustaa lähes tunti. Olen tuntenut haikeutta ja pientä kaipuuta kotiseudulleni Vaasaan, jossa meri ja ranta on aina kävelymatkan päässä.

IMG_6423

Nyt olen palannut. Niin tänne kotiseudulleni kuin myös blogiin. Blogin puolelle ajattelin palata nyt taas kokonaan, Vaasaan en ihan täysin. Vaikkakin niin suurelta osin, että voi puhua palaamisesta. Onneksi kyse ei kuitenkaan ole mistään kovin dramaattisesta tai lopullisesta. Paitsi yhdeltä osin. Optikko totesi minulle viime viikolla, että joudun näillä näkymin tästä eteenpäin käyttämään silmälaseja koko loppuelämäni. Totuttelua, kuten kaikki muukin tällä hetkellä.

IMG_6433

Vietin koko kesän Berliinissä. Kesään mahtui paljon hienoja hetkiä, ystäviä ja auringonlaskuja. Epäilemättä niitä mahtuu myös tähän syksyyn, vaikka elämä perustuukin tällä hetkellä matkalaukun sisältöön. Ja koti tuntuu olevan kaukana. Kuten kesäkin.

IMG_6412

IMG_6388

IMG_6383

Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Jokin tässä alkavassa syksyssäkin viehättää. Pitkään kuumuuden jälkeen kirpsakka merituuli tuntuu miellyttävältä. Yliopisto kuhisee uusia opiskelijoita ja minulla on kaksi kotikaupunkia. Ehkä voisin haikeilun sijaan vaikka keskittyä niihin hyviin puoliin. Vaasa on aika viehättävä ja ensi viikolla olen taas Berliinissä, joka vasta viehättävä onkin. Tai karismaattinen. Ja tarpeeksi erilainen.

IMG_6391

IMG_6317

Kurpitsakausi alkaa, samoin kanttarellikausi. Omenat ovat kypsiä ja TV-torni pysyy paikoillaan.

Revisited: Monsieur Vuong

Mitenköhän sitä oppisi tekemään oikealta maistuvia vietnamilaisia ruokia? Sinne päin ja lähelle pääsee usein, mutta aina jotain jää puuttumaan. Seuraava hankintani on kyllä tämä kirja. Ehkä se auttaa kotikokkia nuudelikeiton kaipuussa.

IMG_6082

Koska vietnamilainen on ehdottomasti yksi lempikeittiöistäni, olemme ehtineet käydä läpi melkoisen laajan valikoiman Berliinin vietnamilaisia ravintoloita. Täytyy kyllä sanoa, että lähipaikkamme Hoai Nam ja Mitten Monsieur Vuong vievät voiton. Sen todistavat kaksi viimeisintä käyntiä.

Monsieur Vuong on paikka, josta olen jo aikaisemmin kirjoittanut. Melko pitkän tauon jälkeen päätimme palata apajille ja testata muutamat ruoat.

IMG_6045

IMG_6047

IMG_6281

IMG_6283

Kuvat ovat kahdelta viimeisimmältä kerralta. Kevätrullat katkaravuilla olivat kyllä ehdoton kohokohta. Ja tietysti liemet ja kastikkeet. Niin paljon makua.

IMG_6285

Satuttiin paikalle hyvään aikaan ja päästiin tiskin reunalle istumaan lähes heti. Lähtiessämme porukkaa oli kertynyt jo melko paljon ja ulkona polveili jono.